Ette usko kuinka ihanaa on istua aamuisin bussissa otsa ikkunassa kiinni ja katsella ohi vilistäviä palmuja ja merta. Niin vähästä kaikki voi olla kiinni. Siis hyvá mieli ja sillai. Ehkä siihenkin kyllästyy, samoin kuin siihen keltaiseen pallukkaan keskellä sinistä taivasta... Hah! Tuskin!

Kerron nyt teille vaikka varmaan jo arvaatte, mutta ensimmäiset viisi viikkoa ovat olleet mahtavat! Vaikka tästä eteenpäin olisi pelkkää alamákeä, on muutto tänne osoittautunut kaiken vaivan arvoiseksi. Olen yllättänyt itseni monesti hymyilemästä ilman mitään sen kummempaa syytä, ja se on kivaa. Tai syyksi riittää aurinko, valo, muut ihmiset, meri, kieli, lounaat rannalla - mikä tahansa nykyiseen elämääni kuuluva päivittäinen asia.

Ja hienoja uutisia Suomesta! Sisko soitti eilen ja pyysi uuden poikansa kummiksi! Jihuu! En tosin pääse ristiäisiin, mutta paljon lahjoja ja kortteja on kyllä luvassa! Ja muutakin postia on lähtenyt Suomeen. Tarkastelkaa postilaatikoita ja muistakaa vähintäänkin kommentoida blogia. Tiedän että suurin osa lukijoista ei jätä tänne merkkejä itsestää. Se on tuhmaa!

Aurinkoista mieltä kaikille!