Taas se tuli. Viikonloppu. Vaikka vastahan oli maanantai... Töissä on nyt niin kiire koko ajan, että päätä särkee joka päivä ja työt tulevat uniinkin. Valitettavasti tulevaisuudessakaan ei näy helpotusta, sillä mihin se työmäärä tästä vähentyisi... päin vastoin. Blogikin jää päivittämättä, kun silmät ovat kyllästyneet valoruudulle tihertämiseen. Kirjottaisin mielelläni enemmän, mutta en vaan jaksa! Että sori vaan. Yritän ottaa rennosti ja olla stressamatta, mutta ihminenhän minäkin vain olen.

Toivottavasti ikävät fiilikset haihtuvat kahden kullan arvoisen vapaapäivän aikana...