...AIKUINEN!

Ostin töihin posliinimukin kahvinjuontia varten. Juon siis kahvia!!! Töissä!!! Olen aikuinen!

Suomessa ollessani aina syljin kahvikuppiin. Ehkä jossain sukulaisten ristiäisissä, jos ei teetä ole ollut tarjolla, olen juonut mustan myrkyn niskalihaksia jännittäen. En ole ikinä myöskään huomannut kahvin – jota jotkut nimittävät "nautintoaineeksi" – piristävää vaikutusta.

Paitsi nyt täällä!

Espanjassa kahvi on niin pahaa ja niin vahvaa, että se on jo oikeastaan hyvää. Tai ainakin se piristää. Silmänräpäyksessä.

Nyt siis litkin kahvia jo melkein päivittäin. Totuuden nimissä sanotaan nyt kuitenkin, että varsinainen innostus kahviin alkoi vasta, kun olin kokeillut supermarketista ostettavaa karamellin (!!!!!) makuista pikakahvia...

Mutta nimitän silti itseäni nyt aikuiseksi.

ps. Tänään pääsen töiden jälkeen taas maaseuturetkelle isä-Pedron puebloon. Jätin lounaankin syömättä, jotta olen varmasti nälkäinen isin kauppaan mennessä!