Saavuin toissapäivänä Málagaan viikon Berliinin-lomalta. Olin kotiin saavuttuani melko epäorientoituneessa tilassa, sillä
1) olin ilman autoa koska se meni rikki kaksi viikkoa sitten Sevillan takapajulan teollisuusalueella ja jäi sinne odottamaan Málagaan hinausta ja vakuutusyhtiön lausuntoa.
2) puhelin ei toiminut, sillä olin imenyt tilin tyhjäksi Berliiniin lähtiessä, eikä kuukauden laskua oltu saatu otettua tililtä mikä tarkoittaa Espanjassa välitöntä linjan mykistymistä.
3) salille mennessä (kävellen, kun sitä autoa ei ole!) olin nähdä näkyjä, sillä en ollut saanut syödyksi koko päivään. Onneksi vararavintoa löytyy omasta takaa.
4) en tiennyt monelta illan el clasico -matsi alkaa, sillä en voinut soittaa mykällä puhelimella kavereilleni saatikka tehdä suunnitelmia iltaa varten.

Niinpä salin jälkeen kotiin käveltyäni ja kun vihdoin pääsin yhteisymmärrykseen puhelinoperaattorin asiakaspalvelijan kanssa (se on aina melko vaikeaa), oli kello varttia vaille pelin alku. Oli liian myöhäistä lähteä yrittämään ilman autoa baariin katsomaan ottelua tai edes kävellä lähimmälle kaverille, joten katsoin nöyryyttävän Barça-Madrid -ottelun yksin kotisohvalta olutta tölkistä hörppien. Ja eihän jääkaapissa olisi muuta ollutkaan...

Berliinin matka sen sijaan oli loistava. Kaupunki pääsi sijalle yksi omituisimpien kaupunkien listalla. Matkalla en syönyt kuitenkaan yhtään berliininmunkkia, sillä niiden sokerikuorrutus oli valkoista.

Näin miun autoparkaa viedään. :(