Tänäänkin on hyvä mieli! Aurinko paistaa ja ostin mansikoita :)

Koska eilenkin vain urheilin enkä muutenkaan tee enää mitään mediaseksikästä, voisin tänään jaaritella vaikkapa siitä, miten rakkaani perhe pilkkaa suomalaisia:

Jos haluatte vastauksen siihen, miksi Suomessa on kaikille ilmainen koulutus, hyvä sosiaaliturvaverkosto ja muutkin perusasiat ovat suunnilleen kohdillaan, niin kerron teille erään version asiasta tässä ja nyt. On nimittäin niin, että Pedro perheineen on päätynyt siihen, että teepussien uudelleen käyttö on niitä perusasioita, joille Suomen hyvinvointi perustuu.

Luulen, että ilmiö on kaikille suomalaisille tuttu: Keität kuumaa vettä, laitat teepussin veteen lillumaan, otat teepussin pois mukista veden värjäydyttyä ja kuivaat sen lusikkaa vasten odottamaan seuraavaa kupillista. Minä ainakin teen niin. Luulin jopa, että se on kansainvälinen tee-etiketti – että kaikki tekevät niin.

Vaan ei! Joka kerta kun teen tuon teerutiinini, saan pilkkaa osakseni. "Tuon vuoksi Suomessa ollaan niin rikkaita", kuuluu pilkka. Kuulemma kukaan ei tee koko Espanjassa niin – ei ikinä.

Reilu puoli vuotta sitten teerutiinin paljastuttua tunsin ensin pientä häpeää, mutta jo pian suurta ylpeyttä, sillä teepusiin uudelleen käyttöhän on maailman järkevintä (eikä siis taloudellisista syistä, haloo)! Kun vielä huomasin, että toimituksemme toinen teenjuoja varastoi käytetyn pussin erilliseen mukiin jopa seuraavaa päivää varten, aloin tuntea suoranaista kansallisylpeyttä tuosta tavasta.

Näitä minusta niin luonnollisia, mutta paikallisten mielestä hassuja tapoja on useita. Tarkastellessani kahta erilaista tapaa tehdä asioita päädyn aina samaan tulokseen: teen asiat järkevämmin. En pidä kenkiä sisällä jalassa, sillä en halua liata talon lattioita. En keitä ransakalaisia perunoita (tai mitään muutakaan) upporasvassa, koska uunissa niistä tulee yhtä hyviä. Pesen astiat tiskiharjalla kuumalla vedellä täytetyssä tiskialtaassa rätin ja juoksevan veden sijaan, sillä niin niistä tulee puhtaampia. Ja niin edelleen.

Juustohöylän ja kuorimaveitsen olen jo saanut ujutettua espanjalaisen ottoperheeni arkeen, hih. Joissain asioissa sitä on vaan vaikea taipua paikallisiin tapoihin.

Nimim. olen suomalainen