Aina on muka niin kiire, ettei edes blogia ehdi päivittää. Oli tarkoitus kertoa enemmänkin pääsiäisviikon tapahtumista, mutta tyydyn nyt laittamaan  tänne vain muutaman kuvan viikonlopulta.

Tänä pääsiäisenä vietin koko puenten eli pitkän viikonlopun Málagan tuntumassa – ja El Pimpissä. Kun keskiviikkoiltana juoksin kiireessä (myöhässä) kyseiseen viinitupaan, muuttui normaalisti lyhyt matka bussipysäkiltä vanhan kaupungin keskelle melko monimutkaiseksi. Luulin olevani ovela, kun kiersin täynnä pääsiäiskulkueita olevan Larios-kadun katedraalin kautta, mutta myös katedraalin edustalla vaappui kulkue etanavauhtia juuri väärään suuntaan. Niinpä puikkelehdin kaupungin kapeimpien kujien kautta kyseiseen bodegaan, jossa hiki otsalla istuinkin seuraavat kolme tuntia.

Kun muutaman muun baarin/diskon jälkeen lähdin etsimään taksia, oltiin viimeisiä pyhimyksiä vasta kuljettamassa niiden kotitemppeleihin. Kello oli yli viisi aamulla.

Kiirastorstaina seurasin kulkueita Málagassa koko päivän.

Kulkue Málagassa.

Perjantaina kävimme Álorassa (1/2 tuntia Málagasta ylöspäin) todistamassa kylän pääsiäisviikon kohokohtaa, eräänlaista neitsyt Maria -patsaan ja Jeesus-patsaan välistä vuoropuhelua / tanssai / kilpailua. Patsaat siis asetetaan kylän kirkon edessä olevalla aukiolla vastakkain, ja patsaat nostetaan kolme kertaa suorille käsille niin, että kumpaakin patsasta kannattelee vain kahdeksan veljeskunnan vahvinta miestä. Nopein veljeskunta voittaa. Sitten Jeesus juoksutetaan vuoren rinnettä ylös sen temppeliin ja suljetaan sinne, ja Maria-patsas palautetaan omalle lepopaikalleen. Ja kaikki höystetään tietysti musiikilla, huudoilla ja koreografioilla.

Áloran itkevä neitsyt

Lauantaina olimme puolestaan Riogordossa katsomassa paikallista kärsimysnäytelmää. Näytelmä oli niin pitkä, että nukahdin kaksi kertaa kesken esityksen. Juoni kun oli jo ennestään tuttu...