Alkaa mennä hermot. Joka aamu saa miettiä, että jokohan se bussilakko olisi ohi.

No ei ole.

Koko viikonloppukin meni ihan omituiseksi, kun seilasin Málagan ja Torremolinosin väliä ilman tuttua ja turvallista bussia. Kyllähän se juna kulkee, mutta kun se on niin ikävän kaukana (kilsan pituisessa ylämäessä ei oo kiva rampata helteellä). Menee aikaa. Hikoiluttaa. Eikä nykyään junalla pääse edes Málagan ydinkeskustaan asti, kun niillä on ne hemmetin ratatyöt kesken. Että näin. Tänään luin lehdestä, että lakko on ja jatkuu, kunnes työnantaja ja työntekijät pääsevät yhteisymmärrykseen. Mikä siinä on niin vaikeaa?