Kesä vaihtuu pikkuhiljaa syksyksi – Aurinkorannikollakin. Vaikka lämpöä on päivisin yli 30, tuoksuu ilmassa syksyinen melankolia. Aurinko laskee aikaisemmin, meri näyttää tummemmalta. Työpäivät kestävät taas viiteen ja yöllä vedän täkittömän lakanankin vartaloni lämmikkeeksi. Tekee mieli välillä keittää teetä, vetää villasukat jalkaan ja lukea hyvää kirjaa – niin kuin Suomen syksyssä – mutta kotini nykyisessä 27 asteessa se olisi naurettavaa. Kynttilät voi sytyttää ikkunalle sitten marraskuussa, kun tulee oikeasti syksy.

Syyskuun tultua loppuivat kesän rantabileet, laiskat iltapäivät uima-altaalla ja rannalla sekä arki-illat Los Alamosin chiringuitoissa. Tiistaina ja torstaina laitoin taas kiltisti tanssilenkkarit jalkaan ja suuntasin funky-tunnille. Kun en kesällä paljon kuntoani kohottanut (paitsi sunnuntaisilla rantakävelyillä), on olo sen mukainen. Heti ensimmäisellä tunnilla nyrjähti vasen reisi ja oikea pakara (auuuuuts!), joten kuntosalikauden aloitus täytyy sittenkin jättää ensi viikolle...

Mutta onneksi syksyisen arjen rikkoo viikonloput, jolloin voi kuvitellä olevansa vielä kesälomalla ja nauttia loppukesän auringosta!