Pedron äiti on kuulemma nyt suuttunut minulle, viattomalle tyttöparalle. Johtuu kaiketi siitä, että äidin ja pojan välisessä sanaharkassa mentiin, kuten sanaharkoissa yleensä, askel liian pitkälle, ja huudettiin sellaisia asioita kuten "eihän minulla ole edes kunnon äitiä, mutta onneksi on (sitäkin parempi) tyttis". Ja paljon muuta asiaan liittyvää. Hiton teinit! Tilannetta ei helpota se, että en kuulu katoliseen kirkkoon. Sitä kysyttiin jo taannoin perheen ruokapöydässä (yritin kiinnittää huomion siihen, että olenhan kuitenkin kristitty...). Isoäiti ei myöskään ymmärrä, miksi piti ottaa suomalainen tyttö, kun espanjalaisia on ympärillä pilvin pimein. Että näin täällä. Mie vaan täällä hymyilen ja oon ihan että jep, kiva juttu...

Pusuja ja halauksia!

ps. Enää 3 yötä D. Bisbalin konserttiin!!!