Ja flunssa vain pahenee, vaikka eilen hoidin itseäni kaikkien taiteiden sääntöjen mukaan: katsoin sohvalla huopaan käärittynä sekä musikaalin että romanttisen komedian.

Ei auttanut.

Nyt kuitenkin vielä viime viikonlopusta. Viime sunnuntaina päättyi Fuengirolan feriat ja samalla koko feriatäyteinen kesä, kun seuraavat kyläjuhlat on vasta joskus ensi maaliskuussa (Cádizin karnevaalit). Mutta onhan tässä tietty välissä joulu ja los reyes magos -kulkueet :). No joka tapauksessa, osallistuin Fuengirolan ferioille samaan tapaan kuin viime vuonna – mennen sinne viimeisellä bussilla ja palaten kotiin aamun ensimmäisellä junalla. Väliin mahtui tanssia andalusialaisin rytmein ja erityisesti sevillanas-maakuntatanhujen opettelua.

Ja näistä sevillanas-tansseista on tullut minulle jo pakkomielle. Kuten jo ehkä aikaisemminkin olen kirjoittanut, aion ensi kesään mennessä opetella kaikki neljä eri kuviota, jotta voin mennä muiden mukana niissä ihanissa feria-pallopuvuissa ihan oikein askelin (nyt menen kyllä mukana, mutta täysin omin askelkuvioin). Pedron sisko on luvannut opettaa.

Ja nuo pallopuvut ovat ehkä toinen pakkomielle. Olen niin kateellinen kaikille niille tytöille ja naisille, jotka ovat sonnustautuneet niihin ihaniin rimpsuihin ja röyhelöihin, huiveihin ja kukkiin. Eikä siitä pakkomielteestä pääse muuten irti kuin pukemalla itse pallomekon päälle.

Lupaan ottaa kuvia.