Istun sisätiloissa varpaat ja nenänpää kohmeessa. Pitäisi varmaan mennä ulos lämmittelemään... Minä en ymmärrä tätä sisätilojen ilmastopolitiikkaa!!!

Viime yön nukuin untuvatäkin alla villasukat ja pyjama päällä. Aamulla tärisin umpijäässä. Heräsin jo ennen kuutta, sillä ulkomaalaisena maahanmuuttajana minua vieläkin kiusaa pakolliset paperityöt, ja tänään päätin hoitaa osan pois alta. Aikaisempien kokemuksien pohjalta osasin lähteä jonottamaan paikallisen poliisiaseman ulkopuolelle jo kaksi tuntia ennen laitoksen avaamista – siis kello seitsemäksi. Parin tunnin karvasaappaat jalassa ja untuvatakki niskassa seisoskelun jälkeen olin kuin pakastettu kalapuikko. +10 asteen aamuyön lämpö ei paljon hipiää hellinyt.

Poliisilaitokselta töihin suoriutuessani sain hetkellisen hikiaallon auringon lämmittäessä untuvatäkin läpi. Huh hellettä, ajattelin. Voi niitä Suomessa kituvia raukkoja!

Ja sitten istahdin koneeni äären. Vain kymmenen minuuttia, ja olin taas umpikohmeessa. Koko päivän join kuppikuumaa ja sitruunateetä, mutta eihän ne mitään auttaneet. Joka ikkunanraosta työntyvä ikävän naljea kosteus tunkee vaatteiden läpi, teki mitä tahansa. Se on kuin kylmä hiki jota ei saa pyyhittyä pois. Se vaan on ja pysyy – tekee olon ikäväksi.

Kun kävelette puolialasti siellä pohjolan kodeissanne, niin muistakaa hetki minua.

Nyt hyvää loppiaista. Täällä se merkitsee Kolmen Kuninkaan juhlaa – lasten lahjomista, ylensyömistä, karnevaalikulkueita ja karkkisadetta! ¡Felices Reyes!