Joo sori, en kirjoittanut eilen kun iski feria-uupumus...

Ferioille menemisen sijaan istuin koko eilisen illan kotona ja katselin tv:n yksipuolista uutistarjontaa. Kuudesta pääkanavasta viisi lähetti tietoa Madridin keskiviikkoisesta lentoturmasta – spekulointia onnettomuuden syistä, itkuisia ihmisiä, kriisihenkilökunnan haastatteluja, viimeisiä koneesta lähetettyjä tekstiviestejä, ruumisautosaattueita, lentokenttätunnelmaa, gallupeja lentopelosta, vuoden 1985 pahasta lento-onnettomuudesta selvinneiden haastatteluja – mitä nyt aiheesta vain irti saa. Katsoin telkkua silmät itkusta punaisina, sillä sen verran kamalalta omaisten reaktion näkeminen tuntui. Se kuudes kanava, joka ei päässyt onnettomuusuutisointiin mukaan, lähetti Pekingin olympialaisia.

Paikallisen Canal Sur -kanavan uutisoinnissa keskityttiin siihen, miten lentoturma on vaikuttanut malagalaisiin ja Málagan ferioihin. Ilmeisesti ainakin 6 turmakoneen uhria ovat läheisesti linkittyneet Málagaan. Feria-alueella pidettiin eilen hiljainen hetki turman uhrien muistoksi, ja kaupungintalon caseta suljettiin koko loppuferian ajaksi. Ja – luonnollisesti – Suomen medioissa ollaan uutisoitu näkyvästi turmasta kuin ihmeen kaupalla pelastuneen suomalaisen vaiheita.