Mittari pomppii 40 asteen tuntumassa, pari päivää sitten oli Málagassa vielä ilta kahdeksan aikaan +39 astetta. Hiki!

Vietin eilen viimeistä iltaa suomalaisen Marian kanssa - hän palaa suomeen opiskelemaan. Harmi, kun just siitä rupesin niinku tykkäämään, niin nyt sekin lähtee pois. Kaikki vaan tulee ja lähtee. Tyhmät. On välillä tylsää koko ajan tehdä uusia kavereita, ja sitten ne kaikki lähtee vaan pois (rauha Laurenin sielulle).

Mutta voi ilon päivää silti!!! Tänään on se konsertti!! Whooooaaaaa!!!! Oon jo ihan sekasin. Ja väsynyt. Itse pääsin eilen nukkumaan jo kahden jälkeen, mutta sitten viideltä aamuyöllä (nukkuessani unen syvintä ja rentouttavinta vaihetta) Pedro rinkutti ovikelloa. Se oli juhlinut vähän pidempään. Ja minä tietysti tosi mielelläni heräsin avaamaan rakkaalle oven. Siis tosi mielelläni. (Sanoinko uskottavasti?) Ja sitten piti jutella ja vaikka mitä. Nukkuminen jäi vähille. Oma vika, villisika.